Prednisolone
Lyhyesti
- Prednisolone (prednisoloni) – suun kautta otettava kortikosteroidi, joka hillitsee tulehdusta ja immuunijärjestelmän liiallista toimintaa.
- Käytetään monissa tulehduksellisissa ja autoimmuunisairauksissa, esimerkiksi astman ja keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheissa, reumasairauksissa, tulehduksellisissa suolistosairauksissa, vaikeissa allergisissa reaktioissa ja ihotaudeissa.
- Saatavilla tabletteina 5 mg, 10 mg, 20 mg ja 40 mg.
- Vuorokausiannos otetaan yleensä kerralla aamulla aamiaisen yhteydessä.
- Annos ja hoidon kesto vaihtelevat sairauden mukaan; lääkäri määrää ne yksilöllisesti.
- Pitkään jatkunutta hoitoa ei saa lopettaa äkillisesti, vaan annosta pienennetään vähitellen lääkärin ohjeen mukaan.
- Hoito voi heikentää vastustuskykyä ja nostaa verensokeria ja verenpainetta, joten seurantaa tarvitaan.
- Yleisiä haittoja ovat ruokahalun kasvu, unettomuus, mielialan vaihtelut ja nesteen kertyminen.
- Prednisolone on reseptilääke, jota käytetään lääkärin ohjauksessa.
Prednisolone (prednisoloni): tehokas tulehduksen hillitsijä
Prednisoloni on kortisonivalmiste, eli se muistuttaa lisämunuaisten tuottamaa kortisolihormonia. Sitä käytetään, kun tulehdus tai elimistön oma immuunipuolustus aiheuttaa haittaa kudoksille ja oireet vaativat tehokasta hoitoa. Hoitojakso voi olla muutaman päivän mittainen kuuri tai pitkäaikainen ylläpitohoito. Hyötyjen ja haittojen tasapainon arvioi aina lääkäri, ja hoidon aikana seuranta on tärkeää.
Prednisolone – keskeiset tiedot
- Vaikuttava aine: prednisoloni
- Lääkemuoto ja vahvuudet: tabletit 5 mg, 10 mg, 20 mg ja 40 mg
- Käyttöaihe: tulehdukselliset, allergiset ja autoimmuunisairaudet
- Reseptilääke
Miten Prednisolone vaikuttaa elimistössä
Prednisoloni sitoutuu solujen glukokortikoidireseptoreihin ja vaikuttaa siten useiden geenien toimintaan. Tämän seurauksena tulehdusta välittävien aineiden, kuten prostaglandiinien ja sytokiinien, tuotanto vähenee, ja valkosolujen kulkeutuminen tulehduspesäkkeeseen hidastuu. Turvotus, punoitus, kipu ja kudosvaurio lievittyvät. Samalla immuunijärjestelmän toiminta vaimenee, mikä on toivottua autoimmuunisairauksissa mutta lisää alttiutta infektioille.
Prednisolone-hoidon annostus
Annostus on kortisonihoidossa tavallista yksilöllisempää. Lyhyissä kuureissa, esimerkiksi astman pahenemisvaiheessa, aikuisen annos voi olla useita kymmeniä milligrammoja vuorokaudessa muutaman päivän ajan. Pitkäaikaisessa ylläpitohoidossa pyritään pienimpään tehoavaan annokseen, joka voi olla esimerkiksi 5–10 mg päivässä. Vahvuudet 5, 10, 20 ja 40 mg helpottavat annoksen muuttamista hoidon edetessä. Lääkäri määrää annoksen ja sen pienentämisen aikataulun.
Vuorokausiannos otetaan yleensä kerralla aamulla, jolloin se vastaa parhaiten elimistön omaa kortisolirytmiä ja häiritsee unta vähemmän. Ruoan kanssa otettuna tabletti ärsyttää mahaa vähemmän. Jos hoito on kestänyt pidempään kuin muutaman viikon tai annos on ollut suuri, lisämunuaisten oma hormonituotanto on voinut heikentyä. Siksi lopetus tehdään asteittain.
Prednisolone: vasta-aiheet ja varovaisuus
Prednisolonia ei pidä käyttää:
- jos olet yliherkkä prednisolonille tai valmisteen apuaineille
- hoitamattomassa vakavassa bakteeri-, virus- tai sieni-infektiossa
- samanaikaisesti elävien rokotteiden kanssa, kun käytössä on immuunipuolustusta lamaava annos
Erityistä harkintaa vaativat diabetes, kohonnut verenpaine, sydämen vajaatoiminta, osteoporoosi, maha- tai pohjukaissuolihaava, glaukooma, aiempi tuberkuloosi sekä mielenterveyden häiriöt. Kerro lääkärille, jos et ole sairastanut vesirokkoa tai tuhkarokkoa ja altistut niille hoidon aikana. Raskauden ja imetyksen aikana hoidosta päätetään yhdessä lääkärin kanssa.
Mahdolliset haittavaikutukset
Lyhyessä kuurissa tavallisia ovat lisääntynyt ruokahalu, unettomuus, levottomuus, mielialan nousu tai lasku sekä mahavaivat. Pitkäaikaisessa käytössä voi esiintyä painonnousua, kasvojen pyöristymistä, nesteen kertymistä, verenpaineen ja verensokerin nousua, luuston haurastumista, lihasheikkoutta, ihon ohenemista ja mustelmaherkkyyttä sekä kaihia. Ota yhteyttä lääkäriin, jos saat kuumetta tai muita infektion merkkejä, mustia ulosteita, voimakasta vatsakipua, näköhäiriöitä tai huomattavia mielialan muutoksia.
Yhteisvaikutukset
Tulehduskipulääkkeet ja asetyylisalisyylihappo lisäävät yhdessä prednisolonin kanssa ruoansulatuskanavan haavaumien riskiä. Nesteenpoistolääkkeet voivat yhdessä kortisonin kanssa laskea kaliumarvoja. Diabeteslääkkeiden annosta voidaan joutua suurentamaan, ja varfariinihoidossa INR-arvoa seurataan tiiviimmin. Rifampisiini, karbamatsepiini ja fenytoiini heikentävät prednisolonin vaikutusta, kun taas esimerkiksi ritonaviiri voi voimistaa sitä. Rokotuksista kannattaa keskustella lääkärin kanssa etukäteen.
Hyvä tietää Prednisolone-hoidon aikana
Pidä mukanasi tietoa kortisonihoidosta, jos hoito on pitkäaikainen, sillä leikkauksen, tapaturman tai vakavan sairauden yhteydessä annosta voidaan joutua lisäämään. Unohtunut annos otetaan samana päivänä heti muistettaessa; seuraavana päivänä jatketaan tavalliseen tapaan ilman tuplausta. Liikunta, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä suolan kohtuullinen käyttö tukevat hoitoa. Säilytä tabletit kuivassa huoneenlämmössä.
Prednisolone – usein kysytyt kysymykset
Miksi hoitoa ei saa lopettaa yhtäkkiä?
Pitkä hoito voi lamata lisämunuaisten oman kortisolintuotannon. Äkillinen lopetus voi aiheuttaa väsymystä, heikkoutta, huimausta ja verenpaineen laskua, joten annosta pienennetään vaiheittain.
Lihonko kortisonista?
Ruokahalu kasvaa usein, ja nestettä voi kertyä. Lyhyessä kuurissa muutokset ovat tavallisesti ohimeneviä.
Voinko ottaa tabletin illalla?
Aamuannostelu on suositeltavaa, koska iltainen annos voi häiritä unta.